keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Terveelliset jouluherkut, osa 3

Raakasuklaata!

Tämä on ollut mielessä pitkään ja viimein tuli oikea aika toteuttaa.

On pakko sanoa: ei tarvitse enää ikinä ostaa kaupasta suklaata, kun näin hyvää saa näin helposti kotona. Ja parasta tässä on, että mausteet saat päättää itse.

Tai no, parasta on se, että tässä on paljon sellaista mikä on terveellistä.

Tervellisyyshän on suhteellinen ja vaihteleva käsite. Joillekin se on nollakalorinuudeleita ja lightjuomia, joillekin pelkkää proteiinia ja joillekin terveellisyys tarkoittaa mahdollisimman ravintorikasta ruokaa. Oma, kuten varmaan monen muunkin, käsitys terveellisyydestä on jotain tältä väliltä ja vielä jotain siihen lisäksi.

Raakasuklaa on täyttä ravintoa. Siinä on kuitenkin melko paljon kaloreita. Toisaalta tätä herkkua ei teekään mieli ahmia, sillä jo yhdestä palasta saa sielunsa ja ruumiinsa tyydytetyksi. Raakasuklaassa on jäljellä paljon sellaista hyvää, mikä puuttuu teollisesta suklaasta.



Jouluinen raakasulkaa

50 g kaakaovoita
50 g raakakaakaojauhetta
3 rkl hunajaa
3 rkl erytritolia
kourallinen rusinoita pienittynä
1/2 tl piparkakkumaustetta

Sulata kaakaovoi vesihauteessa. Ei hellalla, vaan kraanalämmin vesi riittää. Oma kaakaovoini oli valmiiksi rouhittua, mutta mikäli omasi on suuri köntti, pieni se ennen sulattamista. Varo, ettei vettä mene suklaan sekaan. Metalliset astiat johtavat parhaiten lämpöä.

Kun kaakaovoi on juoksevaa, lisää hunaja, kaakojauhe, erytritol, hunaja ja piparkakkumauste. Sekoittele, kunnes on tasaista ja lisää sitten pienityt rusinat joukkoon.

Itse kaadoin taikinan silikonisen, suorakulmaisen kakkuvuoan pohjalle, jotta sain aikaan levyn. Taikinan voisi myös levittää foliolle, jolloin siitä saisi ohuen levyn. Vaihtoehtoisesti suklaan voi laittaa muotteihin. Ohjeena on, että 15 minuuttia pakkasessa, mutta omani unohtui sinne pidemmäksi aikaa.

"Seuraava askel on laittaa suklaata suuhun ja yrittää olla syömättä". Eli pakkohan sitä oli maistaa. Taivaallista! Mies kehui, ja jopa 9-vuotias oli sitä mieltä, että kyllävain, fazerilla on yksi tämäntapainen suklaa. (Eli täydestä meni, taas.) En osaa sanoa, miltä tämä maistuisi markettien sokeriseen maitosuklaaseen tottuneille, mutta omaan suuhun tämä oli jopa melko makeaa.

Levyn käärin folioon kuin suklaatehtailija konsanaan ja sujautin jääkaappiin. Katsotaan, onko sitä vielä jouluna jäljellä.

Raakasuklaan sekaan voi laittaa ihan mitä ikinä haluaa! Itseäni kiinnostaisi kokeilla vielä ainakin pähkinäsuklaata. Jouluisen vaihtoehdon voisi saada myös taateleilla. Makeutukseen voi käyttää myös sokeria tai suuremman määrän hunajaa, jos tahtoo. Itse en tahdo, joten laiton erytritolia, joka on siis kaloriton sokerialkoholi xylitolin tapaan.

Kaakaovoita, raakakaakaojauhettta ja erytritolia saa luontaistuotekaupoista ja ensiksi mainittuja myös suurimmista marketeista. Oma kaakaovoini on Kärkkäiseltä, erytritol Lifesta ja raakakaakaojauhe Henriksiltä. Raakasuklaan valmistukseen on myös olemassa valmiita pakkauksia.

Raakasuklaa.comissa on paljon tietoa ja ohjeita raakasuklaan tekoon. Seuraavalla kerralla aion kokeilla myös raakasuklaan temperointia, jolloin suklaaseen saa sileämmän pinnan ja lohkeavan rakenteen.

(Tällaisia hekkuja ei enää pitkään nautita, sillä vuoden alusta on ohjelmassa välidietti. Otamme siis kaiken irti näistä viimeisistä hetkistä, kun herkkuja voi kohtuudella makrojensa puitteissa vielä nauttia.)

Terveelliset jouluherkut, osa 2

Joulupuuroa! Ja parastahan tässä on, että sopii mun aamupalamakroihin ilman muutoksia.


Rasvattomaan maitoon keitettynä 50 grammaa riisihiutaleita, sekaan ruususuolaa, Valion pehmeää raejuustoa ja pinnalle ceylonin kanelia ja omenalohkoja.

Ainakin Prismassa suomalaiset omenat ovat nyt olleet varsin edukkaita: 1,39 e kilo. Syön kuorineen ja siemenkotineen.


Sitten vielä pieni kahvivinkki.

Itse olen loupunut kofeiinista jokin aika sitten, koska välttelen kuin rutto kaikkea mikä saattaisi nostaa kortisolitasoja. Lisäksi luokittelen kahvisa saadun energian "mukaenergiaksi", koska se ei oikeasti piristä. Se saa vain kulkemaan entistä enemmän ylikierroksilla, sillä seurauksella, että loppuviimein on vain entistä väsyneempi.

Mutta kahvin maku.

Sitä kaipaan.

Siksipä nautiskelen aamuisin ja iltapäivisin kupillisen Nescafen kofeiinitonta pikakahvia. Joukkoon lisään vielä pikapakuria. Tämä ei tee kropalle mitään pahaa, päinvastoin. Maussa ei aivan ylletä tavallisen kahvin tasolle, mutta kaikkea ei aina voi eikä tarvitsekaan saada.

perjantai 13. joulukuuta 2013

Terveelliset jouluherkut, osa 1.


Pipari päivässä pitää tohtorin loitolla.

5 taatelia
1,5 dl maapähkinävoita
(ripaus suolaa jos maapähkinävoisi on suolatonta)
2 munaa

70 g tummaa suklaata

rkl raakakaakaojauhetta
tl leivinjauhetta
3/4 dl kaurahiutaleita
3/4 täysjyvävehnäjauhoa
3/4 dl Fastin piparkakaunmakuista pudding-jauhoa

Muussaa taatelit haarukalla. Sekoita joukkoon maapähkinävoi ja munat tasaiseksi massaksi. Rouhi suklaa sopiviksi lohkoiksi ja lisää seokseen. Itse käytin 70% suklaata.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää hiljalleen taikinaan. Kun taikina on sopivaa leivottavaksi, pyörittele siitä keksejä ja paista uunissa 200 asteessa 7 min, tai kunnes ovat valmiita. Viimeistele jäähtyneet keksit dippaamalla niitä vesihauteessa sulatettuun tummaan suklaaseen.



Tämä purkki lähtee lahjaksi 74-vuotiaalle isälleni. Myöhemmin purkkia voi käyttää vaikkapa sienien säilömiseen.

Pudding-jauheen voi korvata millä tahansa jauhoilla. Siinä tapauksessa taikinaan kannattaa lisätä piparkakkumausteita. Myös kuivatut marjat tai rusinat sopisivat taikinaan takuuvarmasti, ja niillä saisi myös lisää makeutta. 

Itse olen tottunut tumman suklaan makuun, ja piparit olivat makuuni juuri sopivia. Tosin montaa ei itselle jäänyt syötäväksi. Kaupan kekseihin tottuneet luultavasti kaipaavat lisää sokeria. Kuusivuotias koehenkilö ilmoitti pitävänsä enemmän piparkakuista, mutta söi keksin mukisematta.

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Ravintolassa: Greenz

Tajusin juuri, että oma blogi mahdollistaa oman elämänsä ravintolakriitikkona toimimisen.


Meillä tykätään käydä ulkona syömässä vaikka. Ravintolassa käyminen tuo vaihtelua elämään ja sekin on myönnettävä, että joskus on kiva syödä muiden laittamaa ruokaa. Mielestäni terveellisen syömisen ja ulkona syömisen ei tarvitse sulkea toisiaan pois, kunhan on tarkkana tilauksensa kanssa.

Olemme ottaneet kuusivuotiaani kanssa tavoitteeksi käydä läheisen kauppakeskustamme kaikissa ravintoloissa. Periaatteena on, että niin kauan kuin ravintoloita on kokeilematta, emme mene sellaiseen, jossa olisimme käyneet aikaisemmin. (Mäkkäriä meidän kauppakeskuksessa ei ole, mutta otamme vapaudeksemme skipata kokeilusta pitseriat ja Raxit ynnä muut pikaruokalat.)

Eräänä marraskuisena lauantaina suuntasimme lounasaikaan Greenz nimiseen salaattipaikkaan.

Kävin tutstumassa etukäteen paikan tarjontaan nettisivuilla.  Sivuilla on nähtävillä ainakin osa tarjottavista ruuista hintoineen ja ravintoarvotaulukoineen. Tästä ehdottomasti pisteet heille. Ravintolassa tarjoillaan lähinnä salaatteja, leipiä ja smoothieita.

Lapsen kanssa tilasimme salaatit. Isompi annos maksoi 10,50 ja pienempi 6,50. Tarjolla olisi mm. kana-, mozzarella-, feta-, vuohenjuusto- tai kalasaatteja. Salaattienkin ravintoarvot vaihtelevat huomattavasti, ja esim kaloripitoinen Caesar salaatti broilerilla sisältää huimat 850 kaloria.

Me tilasimme tällä kertaa katkarapusalaatit. Erittäin postiviista, että lapsille on joskus tarjolla jotain muutakin, kuin nakkeja, ranskalaisia, nugetteja yms. kelvotonta.



Ruokajuomaksi vettä, äidille myös kahvia. Kahvi oli varsin kitkerää. Ehkä tähän aikaan päivästä vaihtuvuus ei kovin suurta.

Ravintolan miljöö on melko tavanomainen. Vihreät muovituolit sopivat raikkaaseen imagoon, mutta kliinisyys hieman vaivaa. Ravintola sijaitsee ylikulkukäytävässä, jonka molemmat seinät ovat ikkunaa. Marraskuussakin päivänvaloa riittää sisälle, ja se jos mikä piristää mieltä.

Ruuhkaa ei ollut: lisäksemme ravintolassa oli vain toinen seurue, jossa oli äitejä lapsineen shoppailureissun lomassa lounastamassa.

Ruoka oli tavanomaista. Tällaista voisi helposti tehdä kotonakin. Annos ei sisältänyt erikoisuuksia, mutta vihannkset olivat rapeita ja tuoreita. Katkarapusalaatin katkaravut maistuivat hieman vetisiltä ja melko suolaisilta. Oliiviöljykastike oli pekkää oliviiöljyä. Oletin tilatessa, että sitä olisi jotenkin maustettu.



Leipä maistui hyvältä ilman levitteitäkin, mutta krutongit eivät säväyttäneet.

Lapsen annos oli sen kokoinen, että se riittäisi pieniruokaiselle aikuiselle. Aivan kaikkea lapsi ei jaksanut syödä, mutta muutoin annos näytti maistuvan.

Itse söin tietenkin kaiken, ja nälkäkin jäi, kuten aina.


Katkarapusalaatin ravintoarvot ovat 350kca, HH 28, P 26g.  En ole varma sisälsikö tämä leivän kaloreita, mutta kastikkeen kaloreita se ei ainakaan sisältänyt.

Greenz on ketjuravintolana ja niin sanottuna terveellisempänä pikaruokalana oivallinen valinta lounastajalle. Ruuan sisältöä ei tarvitse arvailla ja annoksen koontaan voi vaikuttaa itse. Toisaalta samanlaisia salaatteja saa koottua helposti ihan kotonakin.

+ päivänvalo, ruuan tuoreus ja konstailemattomuus, seura
- mielikuvituksettomuus, kliininen ympäristö, kahvin maku

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Onni on


Parasta, mitä ihminen voi tehdä, on oppia pitämään itsestään riippumatta siitä, miltä kulloinkin sattuu näyttämään.

Vaikka onnistuisit laihdutamaan kymmenen kiloa, et tule sen onnellisemmaksi kuin nytkään jos korvien välistä olet se sama sinä kuin aina ennenkin.

Itsensä rakastaminen on paras lähtökohta pitkäaikaisten tulosten saavuttamiseen.




On tullut bulkattua kolme päivää vaille puoli vuotta.

Yhtään sen onnettomampi tai onnellisempi en ole kuin kesälläkään vaikka rasvaakin on tullut otettua pintaan kohtuulliset määrät.

Ehkä siinä sivussa on lihaskin kasvanut. Mene. Tiedä.

Kuvasta kiitos BcPro-teamille ja Henri Luomalle.

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Jälleen yksi proteiinipannariresepti


























Proteiiniletuille on varmasti yhtä monta reseptiä kuin on tekijääkin. Tässä oma versioni, joka sai innoituksensa joulun odotuksesta ja piparkakunhimosta...

Blenderissä sekaisin,

2 kokonaista kananmunaa
3 valkuaista
1-2 dl rasvatonta maitoa
1 dl Fastin piparkakunmakuista pudding-jauhoa

Mausteet voi valita oman fiiliksen mukaan. Piparkakkumaustetta, kanelia, kardemummaa, steviaa, you name it.

Anna tekeytyä hetki ja paista sitten miedolla lämmöllä keskikokoisia lättyä. Jos lätyistä haluaa pullukoita amerikanmalliin, kannattaa taikinaa kaataa letun päälle siinä vaiheessa, kun lettu on jo hetken paistunut pannulla.

Tästä tuli kolme keskikokoista lättyä. Kalorit ilman paistorasvaa kappaleelle Kiloklubin mukaan 120 kcal, ja makrot noin HH 2,9 R 3,4 ja P 19,3 g. Meillä on hyvä teflonpannu, mutta itse käytin paistamiseen pienen tilkan kookosöljyä.

Myös valkosuklaapudding sopii myös erinomaisesti proteiinilättyihin. Pudding muodostaa nesteen kanssa paksuhkon koostumuksen, ja siksi se sopii mielestäni oivallisesti jauhojen korvikkeeksi.

Meillä on pakkanen täynnä mansikkaa, mustikkaa, puolukkaa ja lakkaa, ja tätä nautintoa saivat siivitellä mansikat ja puolukat. Lapsille letut maistuivat ripsauksella steviaa, eikä kukaan erottanut pannareita oikeista letuista.

Joskin voi olla, että lapsiraukat eivät enää edes muista miltä jauholetut maistuvat.